Golden Spirit -näyttely, Galleria Katariina

Jerusalem (100x150cm) 2017 

Golden Spirit 4 (125x160) 2016

Tumma puhuu 1 (100x150cm) 2016

Tumma puhuu 1 (100x150cm) 2016

Tel Aviv (100x150cm) 2016

Tulivuoret (150x300cm)2015

(Erillisinä teoksina täällä)

Huhtikuun lumi 1 (125x160cm) 2015

Heräävä (120x180cm) 2016

Näyttely loppui tänään nyyh. Ne menevät aina niin nopeasti. En ole edes ehtinyt tehdä kunnollista avajaiskuvakoostetta; tulkoon se sitten vähän myöhemmin. En myöskään muistanut/ehtinyt/jaksanut/viitsinyt käydä kuvaamassa ripustusta aiemmin, että olisin voinut näyttää: menkää tuonne. No tähän on nyt tallennettu että tällainen se oli. Jokaisesta teoksesta on oma erillinen kuvansa, esim tuo viimeinen tumma työ ei näytä seinäkuvassa yhtään miltään. Tulivuori-sarjan teokset ovat itsenäisinä toimivia maalauksia, ks linkki kuvan alla.

Tumma puhuu

Tumma puhuu 2 (100x150cm) 2016

Kirkkaan jälkeen taas toisenlaista. Kankaille nousseessa uudessa mustavalkoisessa maailmassa on jotain salaperäisen kiehtovaa, tuntemattoman ja tutkimattoman viehätys. En tietääkseni ole maalannut tällaista ennen. Kuvasta ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, että tässä on tekniikkana akryyli. Itselleni tulee mielikuva hiilipiirroksesta. Hypistelen näkymätöntä säämiskää.Tuossa kohti olen varovasti töpötellyt tummaa vähemmäksi, ja onpa siellä muutama hiilikuminkin terävämpi jälki.

Kävin tällä viikolla galleriassani eli Kalevankadun Katariinassa. Siellä on nyt Taira Tigerin hieno näyttely. Taira tekee myös suurieleistä abstraktia maalausta, ja työt ovat aika lailla samaa kokoluokkaa omieni kanssa. Siinä sitten tajusin, että hyvänen aika, ei tähän galleriaan niin monta maalausta  mahdu. (Galleriassa on kaksi n.25m2 kokoista huonetta eli mistään kopperopaikasta ei ole kyse.) Mahtuisi joo, jos mahduttaisi, mutta ei niin kannata tehdä muualla kuin markkinoilla. Gallerian pisin yhtenäinen seinä on 672cm, ja tällä seinällä Tairalla on kaksi maalausta, joitten koot ovat 140x150cm ja 100x70cm. Näin ollen "tyhjää" jää paljon enemmän kuin taulua eli 432cm. Se, montako työtä seinälle mahtuu, riippuu oikeastaan enemmän teosten luonteesta kuin fyysisisestä koosta. Joskus pieni tarvitseen suuren tilan.
Minulla on omaan näyttelyyni 20 ehdokasta ja niitten lisäksi vielä muutama keskeneräinen pyrkyri. Täytyy siis suorittaa ankaraa karsintaa. Vähän rassaa, että joutunen jättämään rannalle pari ihan lemppariakin. Esimerkiksi tämä Nauraa päin naamaa ansaitsisi ehdottomasti päästä esille, mutta se ei helposti huoli toista maalausta lähelleen. Pitäisi olla neljä huonetta!

Tältä näyttää OOO Huudossa

Kaarina Haka ja Mia Saharla


Mia Saharla ja Maaria Oikarinen

Tapani Hyypiä

Panu Ruotsalo ja Maaria Oikarinen

Matti Rantanen

Kaarina Haka

Maaria Märkälä ja Matti Rantanen (takana)

Panu, Tapani, MaariaO, Matti

MaariaO, Mia, Kaarina

Mia ja MaariaO

MaariaM ja Panu

Panu Ruotsalo

Mia ja Kaarina

 Mia ja MaariaO

 MaariaO ja Tapani

 Tapani ja MaariaO

Huomenna on sunnuntaina 20.3. viimeinen mahdollisuus nähdä tämä OOOn näyttely Galleria Huudossa Jätkäsaaressa. Osoite Tyynemerenkatu 6, avoinna klo 12-17. Tervetuloa!

EDIT.
Alexandra Marila kirjoittaa näyttelystä blogissaan The Art Trail. Teksti on asiantuntevaa, analyyttistä ja eläytyvää, oikein hyvää julkisuutta meille :)

Juttu alkaa näin:
"Colors, splashes, smudges, bubbles, thick brush strokes and delicate lines reveal expressions of different worlds in Group OOO’s abstract painting exhibition at Galleria Huuto."...

OOO! Tänää duunii, huomen paardii!

Ripustimme näyttelymme Jätkäsaaren Huudossa tänään. Hieno tuli. Tervetuloa juhlimaan avajaisia kanssamme huomenna perjantaina klo 18-20! Tarkemmat tiedot edellisessä postauksessa.

Mikä on optimaalinen väli?

Lykkäsin tähän useamman kuvan oman sarjani ripustamisesta, kun oli niin hienoa seurata, miten taitavasti Tapani Hyypiä hoiti homman loppuun. Tapani oli ollut jo aamupäivällä ripustamassa toisen näyttelyn. Kuljetuspäivä oli eilen, ja silloin paikalla olleet tyypit olivat tehneet alustavaa suunnitelmaa, millä seinillä mitäkin tulisi olemaan. Minulla on näyttelyssä neljä teosta; aamulla kaikki vielä seisoivat rivissä peräkanaa. Totesimme, että sininen "Israel-maalaus" olisi paras siirtää toiseen huoneeseen. (Kunnon kuvia tulee joka suunnalta, sitten kun pääsen galleriaan oikean kameran kanssa rauhassa tiirailemaan.)

Yläreunan merkki

Alustavan suunnitelman iso visio toimi: minulla, Mia Saharlalla ja Kaarina Hakalla on yhteinen, iso tila. Katsokaa keltaista! Olemme olleet Mian kanssa jotenkin samalla levelillä: 

Vähän oikealle

Linja on objektiivisesti mitattuna suora (huom. tabletin kamera vääristää kulman)

Mutta mitä sanoo silmä? Katto ja lattia saattavat olla vinoja, seinä voi olla hieman kalteva, jolloin vatupassin suora näyttää "väärin"

Mia

Kaarina rakentaa installaatiotaan

"Jätkien puolta" mietitään

Huipputaiteilijat! Galleria A_C

Ripustuspäivältä. Maalaukseni Voima ja Rento

Tulin hämmentävän yhtäkkisesti tempaistuksi mukaan uuteen näyttelyyn. Tänään avataan Helsingin Merikadulla uusi nykytaiteeseen keskittyvä näyttelytila galleria A_C, ja minulla on ilo olla yksi ensimmäiseen näyttelyyn kutsutusta neljästä taiteilijasta. Onneksi olen ollut hullunahkera, ja työhuoneelta löytyy uusia teoksia, vaikka tämä on jo kolmas esiintyminen muutaman kuukauden sisään. Muut taiteilijat ovat maalarit Maaria Märkälä (tosiaan, kaksi Maariaa!) ja Topi Ruotsalainen sekä kuvanveistäjä Erkki Kannosto. Näyttelyn ovat kuratoineet Canal Cheong-Jagerroos ja Sari Tenni.

Galleria tiedottaa näinkin vaatimattomasti: 

"KUVATAITEEN HUIPPUJA HELSINGIN MERIKADULLA 

Vihdoinkin! Loistava underground-henkinen näyttelytila avaa ovensa eturivin kuvataiteilijoille."

Parhautta ja kärkiryhmää, loistetta ja gloriaa, tätä on niiin odotettu! Näin ne kuraattorit sanovat. Eturivissä ollaan, vaikka kyllä minä olen välillä takapulpetissakin ollut huutelemassa. Tai sivupulpetissa raapustamassa loitsuja. Kuvassa muut ovat eturivissä ja minä kaiman selän takana:

Kuraattori Canal Jagerroos, Erkki Kannosto, Maaria x 2. 

Vasemmalla maalaukseni Sarastus (osa A) Sarastus on vanhempaa tuotantoa (2009), mutta Canal vaati sen ehdottomasti mukaan, ja onhan tuo upea ilmestys. Sarastuksen B-osan näet edellisessä postauksessa.

Kaima teostensa keskellä

Topin työt paketista pois

Tällaisia tunnelmia maanantain ripustuspäivältä. Ripustus oli siitä mukava, että sieltä sai lähteä pois silloin kun huvitti, koska taiteilijoiden tehtävä oli lähinnä vain tuoda teokset paikalle, purkaa ne paketeista, kirjoittaa ylös nimet ja hinnat, juoda kahvia ja syödä voileipiä. Kuraattorit hoitivat loput. 

Tosin paikalle pääseminen teosten kanssa ei sujunut ihan niin kuin olisi pitänyt. Topi oli tilannut jo edellisellä viikolla tavarataksin Arabiaan (työhuoneemme sijaitsevat samassa Ateljeesäätiön kiinteistössa), ja olimme kantaneet työmme käytävään lähelle ulko-ovia odottamaan klo 9.30 saapuvaa autoa. Paitsi ettei saapunut. Lukuisten puhelinsoittojen jälkeen auto sitten vihdoin tuli liki pari tuntia myöhässä. "Soittakaa ensi kerralla vähän aiemmin," kuski toivoi. Kukaan ei ollut muistanut välittää hänelle tilausta, vaan soittelemaan oli firman sisällä ryhdytty vasta kun me aloimme kysellä viipyvän kyydin perään. 

Kun sitten Merikadun päässä kannoimme teoksia sisään, menin vuorollani nostamaan isoa duunia autosta. Kuski seisoa tökötti. "Kyllä me saadaan se kahdestaan", sanoin. "Mutta sä joudut sitte pitämään siitä päästä." "Niin." "No, nyt pojat tulee."

Tänään maalaan kynsilakalla ja huulipunalla. Jalkaan laitan Minna Parikat, mutta enttententten, mitkä niistä?

Tervetuloa avajaisiin tänään torstaina klo 18-20! Galleria A_C, Merikatu 3

Näyttely on avoinna 21.3.2015 saakka, aukioloajat ma-pe 10-17, la-su 12-16

Kuka pääsee mukaan?

3. ja 6.

Näyttely lähestyy! Avajaiset ovat galleria Foggassa 24.1.2015 ko 17-19. Tervetuloa!
Olen sopinut galleristin kanssa tuovani näyttelyyn kolme Orkideaa. Nyt sitten pyörittelen maalauksia työhuoneessa ja käytävällä miettien sopivaa kokonaisuutta. Kunpa saisi näyttää kaikki!
Orkideahuoneeseen kuuluu kahdeksan maalausta. Yksi ei ole näissä kuvissa mukana, sillä se on jo myyty. (Mutta kävin juuri sen luona kylässä, joten tulen tekemään siitä "Taulun paikka" -postauksen). Yksi kukkanen on  kesken, mutta eilisen maalausrupeaman jälkeen siitä mahdollisesti tuli valmis.

 2. ja 4.

Maalauksia pyöritellessäni keksin hauskan idean. Mitä jos yhdistäisi kaksi työtä pariksi ripustaen ne kiinni toisiinsa? Idea saattaisi toimia, kun löytää oikeat kaverit. Jos katsoo kahta ylläolevaa paria, niissa on yllättävää sommittelullista ja pientä värillistäkin jatkuvuutta, vaikka pohjavärit ovat keskenään aivan erilaiset, jopa niin, että voisi kuvitella minun tahallaan maalanneen näin. Tässäkin pienestä kukasta kasvaa toiselle puolelle iso retale:

7. ja 8. (se keskeneräinen)

Jotain sommittelulliskriittisiä kohtia, joita tapaan hyödyntää,  on siis havaittavissa.

5. ja 3.

Keltaoranssin yhdistäminen toiseen työhön ei tuntunut oikein luontevalta, tässä paras viritysyritys. Ei, se haluaa olla yksin! Ei hitsi muuten tuota teoskuvauksen vaikeutta, oranssi näyttää paljon ruskeammalta täällä, vaikka kuvausolosuhteet ovat olevinaan olleet samat, enkä ole käsitellyt kumpaakaan kuvaa. No, mutta siinä taas syytä tulla katsomaan livenä, olen aika varma että tuo keltaoranssi (5.) on yksi mukaan lähtijöistä. Galleristi mainitsi, että teoksiani ei välttämättä tarvitse laittaa yhteen pötköön, joten oranssi voisi olla luontevasti vähän kauempana ja kaksi muuta parina, näin

6. ja 3.

tai toisin päin. Mahdollisesti tulee valkoista väliin, kenties ei. Koska näyttelyssä on monta taiteilijaa, ripustuspalapeli on haastava homma. Onneksi galleristi vastaa lopputuloksesta. Silti vähän pelottaa, jos kokonaisvaikutelma on tori. Vaan mahdollisesti tämä tuplaratkaisu toimii hyvin paljouden keskellä.  

Vahva kolmikko

Keltaisennälkään


Melko varmat voittajat