Tiistaina alkaa Hehku

Tervetuloa Hehku-näyttelyn avajaisiin tiistaina 9.12. Toivottavasti nähdään!

HEHKU
• Helsingin Taiteilijaseuran joulunäyttely
Konstnärsgillet i Helsingfors Julutställning | Helsinki Artists’ Association Christmas Exhibition
Galleria Katariina 10.12.2014–4.1.2015
Galleria Katariinassa hehkuu! Kuudes teemallinen ja jurytetty jouluripustus esittelee teoksia yhdeksältätaiteilijalta: N. A. Hermunen, Agneta Hobin, Merja Hujo, Päivi Kukkasniemi, Maaria Oikarinen, Mia Seppälä,Kirsti Tuokko, Hanna Uggla ja Virpi Vesanen-Laukkanen.
Esillä on hiipuvaa lämpöä, hiljalleen aaltoilevaahehkua, elämänrakkautta, mausteista lämpöä, roihua, leiskua ja kipinöitä, öisin hehkuvia ylivalotuksia,hiipuvan liekin puhaltamista täyteen liekkiin, hehkuvaa toivon tanssia ja suloisen makeaa kimallusta.
N. A. Hermunen
Abstraktiot pakkautuvat arjen ääriviivoiksi ja viivat purkautuvat abstraktioiksi. On enemmän esittäväksi sanottua tarttumapintaa. Puiden oksat raapivat maalia, puhkoen tiedostamattoman maiseman: näennäinen,todeksi kuviteltu, jokapäiväinen ristiriita. Valittu väri on jäänne, muisto, hiipuvaa lämpöä, vangittua hehkua.
Agneta Hobin
Hiljalleen aaltoileva, hehkuva samettihelma, Zuni, on muisto zuni-intiaanien (New Mexico) korutaiteentraditiosta.
Merja Hujo
Teoskokonaisuus oli alun perin sarja eletyn elämän karusta kauneudesta. Teema alkoi työskennellessäkasvaa ja Hehkun teosten taustalla on uni elämänenergian ja voiman uusiutumisesta, vahvasti virtaavastaelämästä ja elämänrakkaudesta.
Päivi Kukkasniemi
Kahden grafiikanlaatan vedoksista muodostuu ekspressiivinen ja maalauksellinen teossarja. Töiden nimet eivät tarkoita mitään (Siikrakum, Tapulinatte, Karakomte, Gamsii), mutta ne sopivat tunnelmaan ja antavat mausteisen vivahteen niille. Joulun hehku on valoa pimeässä. Se on toivoa, odotusta, mausteista lämpöä.
Maaria Oikarinen
Kun ulkona on harmaata ja mustaa, maalaan ne pois. Etsin väreistä vahvimmat ja maalaan. Väri voittaamustan. Punainen roihuaa, keltainen leiskuu ja oranssi kipinöi. Kirkas turkoosi ilmestyy korostamaan lämpöäja hehkua.
Mia Seppälä
Kadonneet kasvit kummittelevat leijuvassa puutarhassa. Kuin ylivalottuneet zombiet ne hehkuvat öisin.
Kirsti Tuokko
Kannat kattoon ovat kuvauksia rakkaudesta vaatteisiin ja muotiin, ja vanhenemisesta, vakavasta yrityksestäpuhaltaa jo hiipuva liekki täyteen hehkuun. Jalat eivät ole maassa, mutta periksi ei anneta. Kaikestahuolimatta kannat kattoon.
Hanna Uggla
Tarina maatuskasta, joka halusi vapautua kahleistaan tanssimalla. Mitä ovat naisen roolit eri puolilla
maailmaa, mitä tällä hetkellä tapahtuu ja miten naiset siihen suhtautuvat. Joku laulaa kirkon portailla, jossainnaisen rooli on tiukasti määritelty ja liikkumavaraa on vähän. Punainen hehkuva tanssi on toivon tanssi.
Virpi Vesanen-Laukkanen
Kimaltavien teosten materiaalina ovat karamellipaperit, jotka taiteilija on saanut lahjoituksina. Jokaisenrapisevan kääreen sisältä on joku kuorinut esiin makeisen sulostuttamaan arkea tai juhlistamaanjuhlahetkeä. Teoksissa leikitellään mm. naiseuden kuvastolla sekä nautinnon ja kontrollin ristiriidalla.
GALLERIA KATARIINAN STUDIOSSA 10.12.2014–4.1.2015: Hannamari Matikainen: Susi suden
vaatteissa • maalauksia ja grafiikkaa | målningar och grafik | Paintings and Graphics
Hannamari Matikaisen teoksissa on eläimiä ja ihmismäisiä olentoja, jotka ovat osa jatkuvasti laajenevaahahmokokonaisuutta. Jokainen hahmo on muotopuoli ja epätäydellinen. Studion sarjan eläimet ovatvertauskuvista: mustia lampaita, uhrilampaita, viekkaita kettuja jne.
• Hannamari Matikainen asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on pitänyt aktiivisesti näyttelyitä ja onSuomen Taidegraafikoiden, Tampereen taiteilijaseuran ja Rajataiteen jäsen. Matikaisen teoksia on mm.Valtion ja Tampereen kaupungin kokoelmissa.
• Galleria Katariina ja Studio suljettu: jouluna 24.–26.12. ja uutena vuotena 31.12. ja 1.1.2015
• Lopettajaiset ja taiteilijatapaaminen sunnuntaina 4.1.2015 klo 14–16.

Lisätietoja | Tilläggsinformation | More information:
Hannele Nyman, galleristi, näyttelyvastaava | gallerist | Head of Exhibitions, Gallery Manager
e-mail: hannele.nyman@helsingintaiteilijaseura.fi, gsm 0440 551 678, puh. | tel. 09 666 677
GALLERIA KATARIINA
Helsingin Taiteilijaseura | Konstnärsgillet i Helsingfors | Helsinki Artists’ Association, Kalevankatu 16, Helsinki
Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16 | Öppet ti–fr 11–17, lö–sö 12–16 | Open Tue–Fri 11–17, Sat–Sun 12–16
www.helsingintaiteilijaseura.fi, www.myyntikokoelma.fi

Nainen katoaa maalaukseen

Latvatähti päähän! En muista, kenen suusta idea tuli, jossakin hulvattomassa kikatuskeskustelussa joku sen heitti. Avajaisia edeltävänä päivänä olin Tiimarissa hankkimassa materiaalia kampaukseeni, ja siinähän niitä oli, tähtiä, pakettinauhojen, pallukoitten ja ruusukkeiden vieressä, koriin vaan sellainenkin.

Kampaaja oli juonessa mukana, ilman muuta joulutähti kampauksen kruunuksi. Kähertelin nauhoja samalla kun tukkaa krepattiin ja tupeerattiin. Päässäni on kullanvihreää laineikasta lamettaa, taulussa käteni kohdalla kirkkaansinistä. Kampaus on viimeistelty glitterlakalla.

Pukeuduin teokseksi teosteni rinnalle. Silti katsoessani näitä kuvia hämmästyin, kuinka sulaudun maalaukseen, muutun sen elementiksi.

Käynyt kukkimaan

"No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle"... säe sopii ajatukseeni joulusta ja joulukuusesta. Kyse on ilosta ja juhlasta, jossa arki keskeytyy, valosta, jossa pimeys luhistuu.

Marraskuu on paha, mutta joulukuu, etenkin, jos tulee lunta, on jo lempeämpi ja tunnelmaltaan lämpimämpi. On pimeää, mutta ei turhaan, tiedämme sen, niin on aina ollut. Aurinko on kaukana, levätkäämme vähän, johan korjasimme sadon, jo uurastimme. Nyt saakin väsyttää.

Haluan koristella kuuseni. Teen sen paljetein ja tekotimantein. Myös Tiimarin muovinen, sateenkaaren väreissä kimmelvä  tekolumi sopii akryylimaalin sekaan.

Lunta havupuussa

Maalattuani koko syksyn pohjustamattomille kankaille halusin tehdä uusille kiilapuille oikein hohtavan valkoiset pohjat. Kokosin kaksi pohjaa kokoa 210x174cm. Näin isossa koossa kannattaa käyttää melko leveää puuta ja tukevaa ristikkorakennetta pohjan takana. Pohjissani on yksi pitkittäinen ja kaksi poikittaista välipuuta. Pohjan leveys on valittu oman pituuteni mukaiseksi. Kun ihminen levittää kätensä, mitan keskisormesta keskisormeen pitäisi olla sama kuin jalkapohjista päälaelle; näin ajatellen ihminen on siis neliö. Kun kurkotan käteni kattoa kohti, ulotun koskettamaan maalauspohjani ylälaitaa, mutta maalatessa, tarkkaa työtä tehdessä, käytän keittiöjakkaraa yläosaa työstäessäni.

Rakensin siis kaksi samankokoista maalauspohjaa. Näille kasvaisivat joulukuuset. Käytin kahta eri kangasta. Kuvan maalauksessa, joka on duon ensimmäinen, kangas on venälaistä pellavaseosta, (en tiedä kankaan tarkkaa koostumusta, mutta ominaisuuksista olen päätellyt, että se ei ole puhdasta pellavaa, vaan vähän sinne päin), jota on olen käyttänyt aiemmin mm. maalauksessa Väite haavoista ja timanteista. Pietarilainen Sasha-kollegani on ystävällisesti tuonut kangasta minulle kaksikin kertaa. Kangas on tehty venäläisen monumentaalitaiteen perinnettä ajatellen: se on peräti kolme metriä leveää. Mitä leveämpi kangas, sitä kalliimpi yleensä. Mutta venäläinen on kangas on huomattavasti halvempaa kuin vaikkapa belgialainen 213cm leveä pellava, joka tosin on laadultaan unelmanihanaa. Minusta on hyvä vaihdella kankaita kokeilunkin vuoksi toisinaan. Cotton Duck -kangas, jota eniten käytän, on reilu 180 cm leveydeltään, sitä käytin toisessa joulukuusipohjassa.

Pellavasekoitekankaan väri on vaaleanruskeanharmaa. Paitsi värin, myös reikäisen tekstuurin vuoksi kangas on hyvä pohjustaa huolellisesti. Muuten väri tunkee rei'istä läpi maalauksen taustapuolelle ja menee puoliksi hukkaan. Pohjustin kankaan gessolla, mutta halusin vielä maalata liukkaan kiiltävänvalkoisen alustan maalaukselle, gesso kun on jotenkin karkea, matta ja maalia imevä olemukseltaan.

Valkoinen voisi olla lunta ja valoa. Mutta sitten voisi ajatella kuusen väriä, havunvihreää, mikä se tarkalleen on. Ajattelin, että minun havuni eivät ainakaan ole tummia ja tunkkaisia. Sekoitin vaaleita, kirkkaita ja eloisia vihreitä, joissa on mukana vähän kultaa.

Ajattelin, että kuusen rakenteeseen sopisi rautakaupan hammaslasta ja ronski ote. Ylipäätään iso pohja on hyvä sommitella siten, että toiset asiat ovat alaltaan suuria ja hallitsevia, toiset pienempiä, mutta kenties korosteisia. Näin ollen sopeutin ensin vihreää, kultaa ja valkoista toisiinsa ja sen jälkeen aloin rakentaa muita yksityiskohtia.