Kaikki mahdollisuudet mokata

Tänä aamuna kukkaismaalaukseni näytti tältä. Toisen maalauspäivän hienonhienot siniset ja pinkit tehostukset ovat kuivuneet kauniisti. (Täytyy katsoa aika tarkkaan, että näkee eron kuvien perusteella). Maalaus näyttää lupaavalta. Tämä on helppo pilata, ajattelen.

Edellinen vaihe

En ihan heti tiedä, miten jatkaa. Joskus jatkan, kunhan kokeilen, vaikken ihan tietäisi, mutta nyt en halua kulkea pitkää erehdys-yritys-reitttiä. Haluan ehdottomasti säilyttää tummanpunaisten neilikoiden ja sinisten krysanteemien inspiroiman värimaailman, että ei mitään vastavärillä ympäriheilautuksia tähän, kiitos.

1. ja 2. päivän värejä

Tänään sekoitettuja

On siis kolmas päivä tämän 210x174cm kokoisen kankaan kanssa. Ensimmäinen ja toinen vaihe on maalattu pääasiassa lattialla, nyt päätän pitää kankaan pystyssä ja edetä aivan pienillä vivahteilla. Värin täytyy olla kohtalaisen kiinteää, tai sitten niin ohutta, että kangas imee sen saman tien, sillä en halua työhön valumajälkiä. Välineet vaihtuvat isoista pensseleistä ja lastoista pieniin siveltimiin. Turkoosi saa nostetta, punaisen skaala laajenee ja uutena värinä maalaukseen tulee kultaa, tosin ihan pieninä alueina. Jokaisen kohdan harkitsen tarkkaan. Muutokset ovat niin pieniä, että valokuva (ylin kuva) ei meinaa käsittää. Olen kuitenkin tehnyt päivän työn ja jätän maalauksen kuivumaan. Vielä sen tietenkin voisi mokata tuhannella tavalla.

Huomenna pingotan ja pohjustan kaksi uutta kangasta samaa kokoa. Täytynee hakea lisää värivirikettä kukkakaupausta.