Hurjaa ja pähkähullua

Kertaalleen maalattu 180x340cm

Istun tässä ja katselen tätä. Aina ei töissä tarvitse tehdä mitään. Korjaan: katsominen on tekemistä.

Siinä se on, ihka uusi jännittävä maailma. Mitä tahansa saattaa tapahtua, kun menen uuteen maailmaan. Annan ajatusten viedä. Juon pikakahvia ja syön M-kaupan kolmioleipää. Katson. Olen.

Tulee violetti. Se voisi levittäytyä oikeaan reunaan viuhkamaisina raitoina. Raidat kuuluu maalata kaatamalla väriä samalla kun juoksee tai loikkii kankaan poikki. Siitä meiningistä voisi joskus tehdä videon.

Oikeastaan oikea reuna on alareuna, sillä tulen ripustamaan kankaat vertikaalisesti. Tai saattaahan se olla yläreunakin. Kanneltalon korkeus kannattaa hyödyntää.

Olen viime aikoina kuunnellut Ismo Alankoa töissä. Olen diggaillut Ismoa Sielun Veljistä alkaen. Kerran kiipesin loppunmyydylle keikalle vessan ikkunan kautta. Hassisen koneen löysin sitten vähän myöhemmin, olin sen verran nuori, kun bändi oli ajankohtainen, tiesin vain että on olemassa jotain hämyjä ja fiftareita ja punkkareita. 

Suosikkibiisini on tällä hetkellä Extaasiin, se tuntuu enemmän kuin osuvalta. Maalaaminen on nyt ekstaasia ja hulluutta, se on mahdottomaan kurkottamista, järjenvastaista, ihmeellistä. Kankaani ovat kokoa n.180x350cm (kutistuvat pituudesta 10-20cm), samanlaisia kuin Tuulispäät vuosi sitten. En pingota kankaita kiilapuille, töistä tulee siis ikään kuin maalattuja raanuja, ei mitään perinteisiä tauluja. Käyvätkö sellaiset sisustukseen? Toki kävisivät, mutta löytyykö rohkeita asiakkaita, jotka ajattelisivat niin ja joilla olisi riittävän suuri seinä? Muuan rouva on löytynyt, kiitos hänelle, mutta ei vielä muita.

Mietinnän jälkeen maalasin näin

Mielessä on käynyt niinkin hurja idea, että ripustaisin kaksi kangasta kiinni toisiinsa, jolloin 7 metriä korkea seinä tulisi käyttöön ihan kokonaan katosta lattiaan saakka. Tämä saattaa olla liian pähkähullu ja suureellinen ajatus. Pitäisi olla kaksi itsenäistä duunia, joissa kuitenkin olisi yhtymäkohdassa jonkinlainen värillinen jatkumo. Ripustusta ei voisi mitenkään kokeilla kunnolla. Kankaat voi toki levittää matoiksi käytävään tai katsoa kuvia perätysten, mutta ei kokonaisuus sillä lailla oikein hahmotu. Kangastakin tällaiseen menisi ihan järkky määrä. Laskin että 18 metriä pitkälle seinälle menisi viisi työtä: 5x7m =35m! Soitin paniikissa Taidemaalariliittoon: tarvitsen rullan paksua Cotton duckia, miten pian sellaisen voisi saada. Tilaus menisi elokuulle, sanoivat. Ei voi olla! Näyttely on elokuussa. Nurkassani on yksi vajaa kangasrulla, olisiko parikymmentä metriä. Mutta se ei riitä, hätäännyin. Myöhemmin tarvikevälityksen Anja laittoi onneksi viestiä, että oli löytänyt yhden kokonaisen rullan (n. 50m) ja varaisi sen minulle. Huh! Että riittää hullulle kangasta.