Keltainen, pelastaja

Nimeämätön 23.4.13

Töissapäivänä meni huonosti. Hermostuin, sössin möhlin ja mokasin. Olisi pitänyt lopettaa, luovuttaa siltä päivällä, mutta ei, jatkoin ja jatkoin yhä typerämmin. Oli olevinaan idea, että punaista ja vähäsen vihreää siihen, mutta en vain saanut värejä harmoniaan. Tummensin. Tuskailin. Että meni rumaksi. Lopulta vein koko tekeleen suihkuun. Kun arkyyliväri on märkää, se on vesiliukoista. Kuivuneeseen akryyliin pystyy ainoastaa asetoni, eikä sekään kovin hyvin (nimerkki Kynsissä päivän värit). Mutta tästä lähti likaista vettä vaikka kuinka. Poljin isoa kangasmyttyä veden valuessa, kääntelin välillä. Olen joskus aiemmin tehnyt saman tempun, ja onnistunut pelastamaan maalauksen. Jätin kuivumaan. Tällainen se sitten eilen oli:

Tökerö suttualku 22.5.13

Mitäänsanomaton ei-minkäänvärinen ruttukangas. Ajattelin että keltainen voisi olla hyvä ja sekoitin monenmoisia keltaisia: sitruunaa, vaaleaa, oranssihtavaa, kadmiumia ja lämmintä azoa. Pinkkiä tuli myös, sekä hopeaa ja ihan hitusen indigoa ja vaaleaa violettia. Tämänhetkinen tilanne yläkuvassa. Yritin maalata yläreunan siten että siinä olisi jatkuvuus edellisen maalauksen alareunan kanssa, suuruudenhullua ripustusideaani silmällä pitäen. Katsotaan nyt miten siinä käy, hankala homma.