Violetilla viimeistelty

Nimeämätön (2013) n. 700x180cm

Tässä uusin onnistunut parini. Laitan tämän postauksen tähän uusimmaksi, vaikka tämän jälkeen on mennyt päin peetä ja olen ihan uppeluksissa (Ks edellinen valitusteksti). Että ojasta ja allikosta kukkakedolle ja tähtitaivaalle ihan kohta, uskon. Pohjimmiltani uskon, vaikka ei aina tunnu siltä. Usko ei ole tunne, usko ei ole tietoa, se on luottamusta, antautumista ja heittäytymistä.

Katsotaan vähän, kuinka nämä syntyivät. Alemman kuvan alkuvaiheen näet täältä. Ajattelin ensin, että olisi saattanut olla valmis sellaisenaan, mutta sitten tuli kutkutus, että kokeilenpa kuitenkin jatkaa, tehdä paremmaksi. Niinpä lisäsin ensin tummaa sinistä, tällä lailla:

Ihan varovainen pieni toimenpide. Kerrankin osasin lopettaa, kun en tiennyt miten jatkaa! Tiesin sitten seuraavana päivänä, jolloin lisäsin violetin sävyjä, metallivärejä, pinkkiä ja alitsariinia.

Maalausparin ylempi teos näytti edellisessä vaiheessaan tältä:

Ei mikään huono, mutta kylmien ja metallisten värien lisääminen teki maalauksesta kiinnostavamman.  Samalla sain maalauksiin hyvän rytmillisen jatkumon. Olen ajatellut nämä parit yhtenä kokonaisuutena, mutta siten että kumpikin maalaus toimisi myös itsenäisenä, jos joku vaikka haluaa ostaa "pienen" (340x180cm) maalauksen.

Arabian B-rapussa on hieno iso aulatila, työhuoneyhteisömme oven takana. Olen aiemmin hyödyntänyt sitä mm kun olen pakannut töitä tai esitellyt niitä asiakkaille. (Tällöin on tietenkin paras työskennellä ilta- tai viikonloppuaikaan, kun ei ole taikkilaisia liikkeellä (olen vanhanaikainen, enkä nyt suostunut käyttämään Aalto-yliopisto-sanaa) Viime aikoina olen tuonut maalauspareja aulaan katsottavaksi. Tilaan voi laittaa kaksi paria vierekkäin näin (olen siis kuvannut työt kahdesta suunnasta):

Tuo toinen työ on vielä tarkkailussa, että olisiko valmis, vai mitä kaipaisi.