Nyt, kun alkuja on jo noin monta, pitäisi alkaa huomioida, miten kaksi maalausta liittyisivät sopuisasti peräkkäin. Ne voisivat olla joko ihan kiinni toisissaan tai sitten väliin tulisi pieni "tauko". Mielestäni jatkumon ei tarvitse olla yksi yhteen, mutta sen pitää näyttää luontevalta ja soljuvalta, maalaus ei saa katketa.
Olen ajatellut nuo viereiset pariksi. On kyllä pirun vaikea hahmottaa, miltä ylämaalaus näyttää siellä korkeuksissa, miten tilan mittasuhteet ja perspektiivi vaikuttavat katsomiskokemukseen. Ei voi kokeilla missään.
Maalausparini jatkumo on värillinen: oranssi ja violetti jatkuvat rajan yli toiseen työhön. Sävyt kuitenkin muuttuvat, yläkuvan oranssi on enemmän keltaiseen päin, alakuvan punaiseen. Tätä täytyy ehkä työstää.
Sitten on sellainen kysymys, että alakuva näyttää yksinään jotenkin valjulta ja rytmivikaiselta. Yläkuvaan yhdistettynä tilanne muuttuu. Hopeiset loivasti alaspäin kulkevat viivat ovat hyvä pari toisen työn yläviistoon nousevalle rytmille. Jotain se alempi vielä kaipaa, mutta jos se olisi yksittäinen työ, se kaipaisi ehkä enemmän kuin nyt. Tässä mittakaavassa ei pidä mitään pikkupiperryksiä värkätä.
Pystyn juuri ja juuri levittämään kankaat peräkkäin työhuoneen nurkasta nurkkaan. Sitten kiipeän keittiötikkaille katsomaan ylempää yrittäen saada kokonaisnäkemystä.
Mahtisupervauhti sulla, kiva katsella ja lukea näitä!
VastaaPoistaKiva kun seurailet! Ajattelen, että teen nyt täydellä teholla, kun puhtia ja vimmaa riittää, sitten laitan itseni lomalle.
VastaaPoista