Jokin, uusi

Aloitin uuden. Minkä? Teossarjan, ehkä näyttelynkin luullakseni. Sillä on nimi, se ei ole sisällöltään abstrakti. Aihe on hyvin selkeä, hyvin tärkeä, suuri (ainakin minulle) ja tosi. Nyt kuitenkin on niin, että en vielä kirjoita tästä julkisesti. Äh, juurihan kirjoitin, vihjasin ainakin..

Uusi on sellainen, mikä pelottaa. Hyvä. Vaikken kirjoita teossarjan sisällöstä, voin kuvata tätä: on aavistus, vahva tunne, pakoksikin sitä voi kutsua. Tunne on ehdoton ja syvä. Jokin täytyy maalata nyt. Ja itse asiassa kyllä. Uskon, että aiheella ja sen maalaamisella on enemmän kuin henkilökohtainen merkitys. Eikö se ole taiteilijan osa, laittaa itsensä alttiiksi, olla altis, rehellinen? Jokin virtaa minussa, maalaan sen. Pitääkö siitä kirjoittaa? Luulen niin. Mutta siitä ei pidä kirjoittaa nopeasti, kivasti raportoiden. Voi kirjoittaa hiljaa, antaa lukijalle myöhemmin.