Suosikit

Sarastus (2007-2009) 240x380cm

On kiehtovaa, miten katsoja valitsee lempiteoksensa näyttelyssä. Moni näyttelyvieras, jonka kanssa olen jutellut, on osoittanut yhden ehdottoman suosikin, toisilla on kaksi tai kolme lempparia. Teoslistalla on 22 taulua ja melkein jokainen on tullut mainituksi jonkun rakkaimpana.

"Mistä sinä pidät eniten?" kysyttiin minultakin. "Tietenkin pidän kaikista", sanoin ensin, mutta nimesin sitten kuitenkin kaksi maalausta.

Kyllä rakkain taitaa olla Sarastus, joka on suurin koskaan maalaamani työ. Oikeastaan koko näyttely alkoi ison maalauksen ideasta. Syksyllä 2007, kun näyttelystä oli sovittu, kävin mittaamassa seinän, kuvittelemassa maalauksen siihen. Halusin hyödyntää tilan mahdollisuudet: pitkän katseluetäisyyden ja yhtenäisen, korkean seinän.

Teos on käytännön syistä toteutettu kahdesta 240x190cm kokoisesta osasta. Syitä ovat: oviaukot, käytävät ja rappuset (isompi voisi jäädä jossain logistisessa kohdassa jumiin, esim gallerian ovi ei ole aivan valtava), autot (ei mahdu nytkään tavan pakuun) ja kangaspuut (maalaukseen valitsemani tiivis belgialainen pellava on muistaakseni 213cm leveää).

Pohjustin pellavan pelkällä liimalla, sillä halusin kankaan kauniin värin yhdeksi maalauksen väriksi. Puhdasta kangasta näkyy paikoin siellä täällä, suurempana alueena työn oikeassa laidassa. Taulu on maalattu tikkaita apuna käyttäen, pohja oli lähes koko ajan naulojen varassa seinässä kiinni. Piirsin aika paljon luonnoksia värikenttien kulusta työn eri vaiheissa, väärä kokeilu olisi tuhonnut aamunkoin herkkyyden.

Taulussa on paljon paljon läpikuultavia kerroksia. Olen käyttänyt enemmän siveltimiä kuin tavallisesti, mutta tietyissä vaiheissa isot lastat ja telat olivat tarpeen. Joitakin tanssahtelevia pursotuksia voi myös erottaa. Jäänomaiset kalvot ovat väritöntä mediumia. Värien lempeänvaloisa hohde on paljolti helmiäispigmentin ansiota.

Itku (2008-2009) 210x160cm

Toista lempilastani nimitin tekovaiheessa Siniseksi. Taulu sai nimen Itku. Ja nyt en osaa kovin hyvin selittää, miksi. Olkoon liikutuksen, onnen ja ilon kyynelten vuo, ei raskaan sydämen yksin.
P.s. Kumpikin taulu esiintyy useassa blogin kuvassa ja näyttää kaikissa vähän erilaiselta. Paras nähdä paikan päällä. Tervetuloa, jos et ole vielä käynyt!
P.p.s. Sinä, joka jo kävit näyttelyssä: Mikä oli sinun suosikkisi? Miksi?