Pietà

Helmassa äitinsä armahan (2008-2009) 120x160cm

Galleria Uusitalo on suljettu tänään Pitkäperjantaina mutta viikonloppuna auki normaalisti. Esittelin aiemmin Hekuma-näyttelyn pääsiäisaiheisia töitä. Tämä keltavoittoinen taulu kuuluu samaan ryhmään. Maalauksen voi nähdä gallerian alakerrassa pyydettäessä. Taulun nimen sanamuoto tulee tutusta joululaulusta, joka on yhtä lailla pääsiäisen laulu. Tässä säkeistöt 4 ja 2.

Ristillä rinnalla ryövärin
nukkuu uhri puhtahin.
Enkelparven tie kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.

Helmassa äitinsä armahan
nukkuu Poika Jumalan.
Enkelparven tie kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.

Pietà on kuvataiteen aihe, jossa Maria pitelee poikansa ruumista sylissään. Jumalasta emme tiedä, mutta äidinrakkaus lävistää maailman.

Maalaus ja katsoja

Avajaisviikko

Kummityttöni Hilda toi tämän upean kimpun.

Niko ja Jussi kyselevät tekniikasta.

Pasi Tammi onnittelee keltaisella.

Sanna Rantasalo lauloi kappaleet Ilta tuntureilla ja Lapin kesä.

Erityinen tyylimaininta Kalle Turakka Purhosen kravatista! Kädessäni mieskollegojen aivan hellyttävät paperilautas-kortit. Kiitos työhuonenaapurit Tyko Elo, Taneli Stenberg (kuvan pipopää) ja Topi Ruotsalainen.

Äiti ja Olli tulivat Savosta

Galleristi Marjukka Uusitalo ja valokuvaaja Niko Luoma

Ola ja Heikki myhäilevät hetkeä ennen vieraiden saapumista.

Onnellinen taiteilija

 

Olen keskellä liljain ja ruusujen. Ihananmakea tuoksu hallitsee kotiani, värit, samoja kuin maalauksissani, elävät terälehdissä. Oi kukkamerta, paljoutta. Upeat punaiset gerberat! Krysanteemeja on keltaisia, valkoisia ja vaaleanpunaisia. Orkideojen väri näkyy kypsyvän päivien myötä. Kaikkien kukkien nimiä en tiedä, mutta kaikista pidän valtavasti. Kiitos, vieraat!

Viikko on ollut tapahtumarikas ja jännittävä. Tiistaina, avajaisten aattona, galleriassa kävi muutamia kutsuvieraita ennakkonäyttötilaisuudessa. Tapasin ihmisiä, jotka olivat aiemmin ostaneet maalauksiani. Olipa mukava kuulla, että kaksi vuotta seinällä ollut taulu tuottaa iloa ja antaa uutta edelleen. "Meillä oli aivan tarkka ajatus, mitä haluamme, emmepä arvanneet että heti löytäisimme etsimämme", pariskunta totesi.

"Jopa äitini, joka ei yleensä välitä abstraktista taiteesta, tykkää kovasti sinun maalauksistasi", kertoi eräs. "Mikäs niissä nyt sitten on, olen ihmetellyt. Ne on vaan niin kivoja, äiti sanoo".

"Missä punaiset tarrapallot ovat?" galleristi hetkeksi huolestui. Vihreitä tarvittiin myös. Punainen pallo taulun vieressä merkitsee, että teos on myyty. Vihreä tarkoittaa varattua. Jos toinen asiakas kiinnostuu vihreäpalloisesta taulusta, galleristi äkkiä soittaa ensimmäiselle varaajalle: "otatko vai et, nyt on päätös tehtävä". Jännittävää!

Jännittävin kaikessa oli kuitenkin avajaispäivä. Pitääkö aikataulu? Osaako kampaaja, ymmärtääkö tyylini? Kompastunko laahukseen? Ei kai vaan joku kaada viiniä puvulleni?

Hyvin kaikki meni. Tuli vanhoja ystäviä, sain uusia tuttavuuksia. Eliten jatkoilla tulin kohdelluksi kuin kuningatar. "Kuinka voisin mitään sinulta kieltää", huokasi herra narikassa laittaessaan ulkosaappaani talteen.

Taiteilijan malja! Kolmas vai kolmastoista?

Kuolemalla kuoleman

Getsemane (2008) 127x285cm

Väite haavoista ja timanteista, Getsemane

Näyttelyni sattuu veristen juhlien, pääsiäisen ja pesahin, aikaan. Vanhan testamentin Jumala aiheutti kansaansa orjuuttavalle Egyptille kymmenen vitsausta, viimeisenä tappoi kaikki esikoispojat. Juutalaiset säästyivät surmalta uhrattuaan karitsan ja siveltyään ovenpielensä uhrin verellä. Orjuudesta vapautumisen juhlaa kutsutaan heprenkielisellä sanalla pesah 'kulkea ohi'.

Kristittyjen uhrilammas "kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin". Ehtoollisella muistellaan uhria. Pappi ojentaa öylätin "tämä on Kristuksen ruumis, sinun edestäsi annettu" ja tarjoaa pikarin "tämä on Kristuksen veri, sinun edestäsi vuodatettu".

Näyttelyssä on esillä punainen Getsemane-taulu. Maalasin tuon teoksen vuosi sitten Salmelassa kohtalaisen suunnitelmallisesti. Oli pääsiäinen, kuuntelin Bachin Matteuspassiota ja päätin rohjeta tarttua aiheeseen, josta taide on vuosisadat ammentanut. Sekoitin paksuja punaisia. Caput mortuumia, kadmiumia, alitsariinia, magentaa, kuparia, purppuraa. Pohjaväriksi maalasin kultaa, se hehkuu punaisen alla.

Pitkä levyseinä, johon Getsemane Uusitalolla ripustetiin, oli vaikea paikka. Päädyimme ratkaisuun sijoittaa kolme pientä maalausta Getsemanen oikealla puolelle.

Pienet maalaukset olivat aivan uusia, edellisellä viikolla valmistuneita ja siksi nimettömiä vielä. Pohdin vuorokauden verran. Keitä olette? Musta, valkoinen, punainen, yötä, lunta, ruusuja?

Päätin painottaa pääsiäistä. Kristinuskon ydin on ylösnousemus. Ortodoksisessa pääsiäistroparissa toistetaan säkeitä "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi". Siitä lainasin. Pienet taulut ovat Kuolemalla kuoleman voitti 1-3

Avajaispäivänä