Tämä kansi on niiiin hieno! Design Ulla Karttunen
Tänään kerron Hilmasta, Jannan 13-vuotiaasta tyttärestä. Hilma on tunnollinen koululainen, joka harrastaa partiota, viulunsoittoa ja käsitöitä. Suurimman osan elämästään hän on asunut kaksin äitinsä kanssa ja on siksi tottunut liikaakin tarkkailemaan tämän mielialoja.
"Mutsilla menee taas hiukka lujaa. Se on
vähä niinku kännissä koko ajan. Se ei muista mitään, mitä
sille puhuu, tai ei se ees kuuntele ku se ite selittää jotain koko
ajan. Kiva. Mutta mä oon kyllä jo ihan tottunu tähän. Oonhan mä
jo kolmetoista vuotta ollu sen lapsi. Tai no tavallaan neljätoista,
mutsi jaksaa muistuttaa, miten rankkaa oli olla raskaana ja ai ai oli
pitkä synnytys ku mun pää oli väärin päin. - - Ei kai se oikeesti voi tolle mitään,
mutta mä oon vaan niin vihanen että muilla on tavalliset mutsit ja
mulla tollanen pipipää."
Hilmaa nolottaa Jannan riikinkukkomainen pukeutuminen, naistenlehtiesiintymiset ja ajatus mania-mutsista koulun kevätjuhlissa. Äidin ja tyttären suhde on kuitenkin läheinen. Hilmalla on mukavia muistoja yhteiselosta äidin kanssa: "Meillä oli keittiön pöytä aina majana ja yleensä leikittiin retkeä niin että syötiin lattialla missä oli kans ponien niitty. Olohuoneessa oli nallesairaala ja barbien koulu." Tähän verrattuna Ronja-ystävän autio koti ja Määrääjä-mutsi, joka käski aina kerätä lelut, tuntui omituiselta. Joskus Janna unohti herättää Hilman kouluun:"Oho, se sano, no ei sinne tartte joka päivä mennä, tehdään jotain kivaa. Sit me mentiin vesipuistoon ja se valehteli Wilmaan jotain."
Mutta nyt Hilman elämään on tullut Nössö, joka yrittää pitää uusperheessä tiukat rutiinit. Äiti on ärsyttävän outo, isäpuoli on ärsyttävän normaali.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti