Yellow Power

Voima (180x200cm) 2015

Okei hei. Sorbits englanninkielinen otsikko. Joo, moni laittaa enkkulaisia nimiä teoksilleen, mutta minä en fennistinä saata. Toki nimi pitää tarvittaessa kääntää tai keksiä uudelleen toiselle kielelle, mutta se on sitten spesiaalikeissi. Ja minulla on tänään ylipäätään otsikointivaikeus, toinen vaihtari olisi ollut My big fat butt. Joo, mania liehittelee mua, joten tehdäänkö silleen, että laitan tähän kuvia, joten ne jotka tykkää kuvista, voi katsoa kuvia, ja ne, jotka tykkää mun outomoodeista, voi lukea shittiä kuvien välistä? (Luetutin tekstin 16veellä: "Ei vittu mitä paskaa, oikeesti, ketä kiinnostaa, ota toi tamponijuttu pois, ota kaikki pois! Et sä voi tälleen avautuu! Toi ei oo normaalii! Ajattele sun julkisuuskuvaa!" En ajatellut, paitsi että julkisuuskuvani saakin olla hieman hullu.) 

Tämä keltainen hanipupu onkin tämän vuoden eka duuni! Aloitin sen kyllä jo aika kauan sitten - viime vuoden syyskuussa - mutta piti laittaa levolle, kun en osannut jatkaa hetsamantien. Harmillisesti vain tämä on niitä tyyppejä, jotka eivät oikein tykkää kamerasta. Vähän auttoi, että ylivalotin kuvaa hiukkasen, mutta ei tuo vaan anna sitä vahvaa vaikutelmaa, mikä livenä on taattu. Pitkästä aikaa olen käyttänyt myös glittereitä, ja se ei tule teoskuvassa mitenkään esiin. Siksi sarja pikkuvia, joissa kimmellys suostuu hieman näyttäytymään:

Niin, se big fat butt -juttu tuli siitä, että tänään olin salilla ja kyykkäsin oikein huolella (joku on ehkä hogannut että viljelen välillä piruuttani näitä inhasanoja). Ja sitten yksi mun fb-frendi, dancehall-mimmi postaa koko ajan kaikkia booty-picsejä, twerkkii ja sheikkii. Muuan nyrkkeilyjäbäope laittoi kerrran muijalauman lämpässä tekemään saamaristi askelkyykkyjä isojen painojengaa (tämä oli estonismi, virossa on näpsäkkä komitatiivi) luvaten että jätkien silmät putoo. Ja mitä kaikkea sen tunnilla pitikään, tempoa ihan saatanallisia painoja; yritin vikistä, että hei me ollaan naisia, mihin jäbä, että hänen treeni on treeni eikä mitään sukupuolierottelua. En tänään huomannut silmien putoamisia, mutta yksi ristiverinen vähän tsiigaili, panin merkille. 16vee neuvoo mulle välillä, miten miehiä isketään, mutta en nyt lähtenyt kuitenkaan siihen hommaan. Katotaan ens kerralla.

Ärtsysanoista lisää askaa. Voimaannuttava. What the fuck ja ei helvetti oikeesti ja ihan aikuisten oikeesti. Ihan on voimaannuttava tämä mun uusi työ, eikö? Mutta mitä vikaa on sellaisessa suomenkielisessä sanassa kuin vahvistava, tai sitten voimistava? Voimaantuminen on joku naisjuttu, joku luomusynnytys- ja semmoinen hommajuttu. Yritin kyllä oleilla ammeessa synnytyksen keskipaikkeilla, mutta sitten alkoi yrjöttää ja tulin pois. Yrjösin ainakin sata kertaa. Ja X - se luki päivän Hesaria. Hammashoitaja sanoi viime viikolla, että ilokaasu oli hyvä, mutta ei vaikuttanut mitenkään, kerron tässä. Ja hammaslääkäripetteri kiskaisi mun ylänelosen veke, vaikka oli luvannut että juurihoidolla selvitään. Että en diggaa voimaantumista.

Olen viettänyt öitä huonoissa paikoissa. Kenkäpaikoissa, netttikaupoissa. Ja tällä viikolla minulle tullee (tämä on siis tässä tulla-verbin potentiaali, ei murrekahdennusindikatiivimuoto) paketteja. Ihanuuksia juu, mutta järki hoi! Haaveilen heprean kesäkurssista, viime kesän Haifan kuukausi oli niin hieno juttu. Mutta kallis lysti. Miksi sitten laitan isoja rahoja korkeisiin korkoihin? Ei logiikkaa.

Oho, hei moi, kävin nukkumassa klo 22:05-2:32. Suloinen äkkiväsy. Sitten maaninen pompsylös. Tulin kahville ja leiville ja munille.
Hitto hei, en keksi mitään pölvästiä kirjoitettavaa! Olenko kuluttanut pölvästivarantoni?

Mutta voisin kirjoittaa Marokosta! Kävin Marokossa voimaantumassa. חחחחחח eli hepreaksi LOL. Ne laittaa tuota het-kirjainta eli kurkkuhoota noinikkää silläviisii riviin, pitäisi kai suomeksi litteroida hahahaha. Muuten, naurupartikkeleidenkin litteroiminen on kielitieteellisessä keskusteluntutkimuksessa tarkkaa, litteroija kirjaa hekotukset tarkalleen kuten kuulee hihi tai höh höh höh. Eikös lintujen lauluja myös kirjoiteta hassusti kuulemuksen mukaisesti krääk, ttsiu tsiu tsiu tai sinne suuntaan?

Miriam Mariam, sun piti kirjoittaa Marokosta. Jalla. Siis joo, olin Agadirissa 16:n (silloin vielä 15) kanssa viikon verran ennen joulua. Kyllä meidän kelpasi. Joka päivä aurinkoa. Oltiin niin turistia niin turistia. Saatiin silti uudet nimet: Fatima ja Aisha. 

Marokossa puhutaan arabiaa, berberiä (matkaopas Nilsille sana toi jotain tuhmaa mieleen, koska se kertoi bussissa että kielellä on myös toinen, kauniimpi nimi) sekä ranskaa. Englantia eivät tavan ihmiset välttämättä osaa. Olen lukenut ranskan alkeet, ja harmitti, etten älynnyt kerrata. Ja ne arabian kirjaimet alkoivat riivata ihan samalla lailla kuin heprean aikanaan: kiukuttaa, kun en osaa lukea tuota! Hepreassa sentään erotetaan kirjaimet toisistaan, mutta arabia on "kaunokirjoitusta", perehtymätön ei tiedä edes, missä kirjainten raja menee. Vielä on se homma selvitettävä, vähintään ne kirjaimet.

Oli tamponiepisodi. Ei pitänyt tulla menkkoja, enkä ollut varautunut. No tuli kuitenkin. Miten  islamimaassa ostetaan naisasioita? Hotellin lähellä oli pikkukauppoja, joissa myytiin elintarvikkeita ja myös sampoon ja saippuan tyyppisiä artikkeleita. Mutta ei niitä. Ei helvetti, muistatteko miten noloja nämä askat olivat Suomessakin vielä kasarilla? Telkusta kyllä tuli "onks kellään?" - mainoksia, mutta silloin kun tuli, koko perhe jähmettyi ja häpesi. Tampaxin imukykyä demonstroitiin sinisellä nesteellä. Joku huolestunut kysyi Suosikin Bees&Honey-palstalla, että onko epänormaalia, kun kuukautiset ovatkin punaiset.  Kuudennen luokan bilsan kirjassa oli luku "Ihmisen lisääntyminen". Luetaan sivu 86, pojat huutelivat aina tunnilla. Moni opettaja jätti kappaleen käsittelemättä. Meidän kutosen hormonihirmut katsoivat oikeudekseen puristella tyttöjen tissinalkuja. Kerroimme tästä opettajalle. "Voi voi poikia, tulkaa opettajan tisseille, täältä löytyy", Asta Virkki totesi. Eipä pervoa.

Aishan meikkipussista löytyi pari tampsua. Näytin puikkoa siivoojalle ja yritin kysyä, että mistäköhän moisia voisi ostaa. Emme ymmärtäneet toisiamme sitten ollenkaan. En ollut varma, tiesikö 55vee nainen edes mikä objekti oli kyseessä.

Markkinoilla oli vauvan peppupyyhettä, pumpulia, korvapuikkoja ja vessapaperia. Kaikki myyjät ovat miehiä, että kysy nyt siinä sitten jotain pillujuttuja. Noo, kelasin että supermarketissa on pakko olla. Olimme tulleet torille taksilla, eikä ollut oikein hajua supermarketeista. Muuan Muhis, senhetkinen seuraanlyöttäytyjä lupasi neuvoa. Mutta oliko sen pakko änkeä mukaamme kauppaan asti? Näköjään. No, sanoin sitten Aisha15:lle että sun pitää jotenkin kiinnittää tän jätkän huomio. Ihan ihme tilanne. A15 ei osannut olla tarpeeksi päättäväinen, joten F42 sanoi Muhikselle että I need some women things, jolloin se kauhistuen perääntyi. Mutta miten sitten löytää ne women thingsit? Kysyin nuorelta huivipäänaiselta (melkein kaikki ovat huivipäitä, no can do), mutta se ei älynnyt. Hikoilin ja punastelin, kun ystävällinen miespuoliso käänsi asiani naiselle. Löytyihän ne asiat sitten, paitsi että siinä hämmennyksessä ostin jotain jättimegatampsuja ja siteitten sijaan minisuojia.

Ei, muistin justiinsa duuniasian, joka piti hoitaa eilen! "4 riviä aanelkulle, kuvaus itsestäsi taiteilijana." Aina näitä.  No tota.

"Olen Maaria 42vee maalari. Tykkään väreistä ja siksi ajattelin värjätä tukkani kokopurppuraksi ja tilata Myooxista Giuseppe Zanottin papukaijakorkkarit 295€. Tulkaa katsomaan minua avajaisiin. Laitan jotain killerikirkasta huulipunaa ja superglitter-kynsilakkaa. Olen giuseppet jalassa 190cm pitkä."
Hemmetti. Jotain tylsempää pitää vissiin olla.

"Olen helsinkiläinen taidemaalari, syntyisin Kemistä (1972). Vahvat värit ovat tunnusomaisia työskentelylleni. Haluan luoda elämyksiä ja herätellä tunteita, viedä sinut matkalle yllättävään ja tuntemattomaan. Saan innoitusta luonnosta: valoilmiöistä taivaalla ja vedessä, metsistä ja puutarhoista, tuulen liikkeestä ja auringon lämmöstä iholla. Tällä kertaa olen maalannut viitteellisiä kukkia; Galleria Foggassa on esillä kolme maalausta sarjasta Orkideahuone." 

Boring! Taidepuhe on.

Pitäisi olla kamelikuva tähän. Mutta tuohan onkin 3veen piirtämä kameli. Turistituristeina kävimme istumassa berberimiehen kameleitten selässä, mun kameli oli Mustafa ja Aishan Abu, mies talutti elukoita 20 metriä ja saimme ottaa valokuvia. 100 dirham for too (10€) kiitos. Olisi ollut 150 mutta koska meillä oli familyä eli paikallinen mies mukana, saimme alea. Ystävällinen Yaqub näytti meille paikkoja, mm. vei katsomaan 1500-luvun portugalilaislinnoitusta.

Torilla "berberdoctor" Jaweed möi meille ylihintaisia mausteita, kaunistusaineita ja kaikkiin vaivoihin tehoavia yrttejä. Aivan hirvittävän ovela junailija. Tarjosi minttuteetä, ei vaan this is better, mixture berber, very nice ja jutusteli niitä näitä. Kutsui kotiinsa syömään kanaa (next time inshallah). Mausteiden hinnat nyt pystyy jotenkin arvioimaan, mutta paljonko maksaa puunpalasista, joilla lähtee viikossa viisi kiloa vyötärörasvaa? Yeh right ja silti ostin. Olen muuten unohtanut kokeilla, keppejä pitää liottaa vuorokauden verran ja nauttia sitten lasillinen taikavettä aamuisin. "Natural vicks" mitä lie kiteitä on kyllä stydiä tavaraa, sillä aukeaa nenätukko, jäbä ilmoitti jonkin aivan tähtitaivaallisen hinnan, joten sanoin että pannaan vain hippunen.

Kun kauppakassiin oli vielä saatu pullo naturalveribest arganöljyä, heebo lupasi ilmaisen hieronnan. No okei, jalkamassage, mutta huh huh kun se yritteli ylemmäs. Järkyttyneinä juoksimme soukin portista ulos ja pissahätäkin oli kamala. Menimme ensimmäiseen vastaantulleeseen kahvilaan ja kysyimme toilettia. Olihan siellä, reikä lattiassa. Ei kyllä, A15 totesi. Seuraavassa paikassa onneksi oli tavan eurooppalainen wc. Sitten istuimme terdelle, ja suloinen hammasrautatyttö toi kahvit pöytään. Ihalimme ostossaalistamme: violetti ja pinkki kamelinnahkalaukku, huiveja huiveja huiveja ja tuhannen ja yhden yön helmipaljettilipokkaat.