Voisiko jokin alkaa?

Tämä on viimeinen kuva vanhalta työhuoneelta. Olin lähdössä Israeliin, ja halusin pitää maalaamisesta taukoa. Annoin huoneen vuokralle. Myöhemmin luovuin työhuoneesta enkä palannut sinne koskaan.

Vein kaikki tavarat varastoon. Pian jouduin vaihtamaan varastoa mukavasta Arabian kiinteistöstä toiseen paikkaan. Muutto oli helvetistä, se aiheutti minulle myöhemmin painajaisia. Varasto oli kellarissa ja sinne oli hankala kulku. X:n kanssa tuli riitaa, koska "olin suunnitellut huonosti". Totta kyllä, olisi tarvinnut kymmenen tyyppiä. En käsittänyt, miten paljon kantamista oli. Tilasta jäi pahat vibat. Joka kerta minua inhotti mennä sinne.

Nyt tuli eteen irtisanominen. Kauhistutti, löydänko edes kohtuuhintaista paikkaa. Tädin tuttavan kautta sain kontaktin ja pääsin katsomaan paikkaa, joka tuntuu olevan ok, aion tehdä sopimuksen. Uusi varasto on pitemmän matkan päässä, mutta se on tilana parempi, eikä sinne tarvitse nousta kuin muutama porras. Uuden varaston vieressä on tyhjä tila, joka voisi olla potentiaalinen työhuone. Kurkkasin sinne samalla kun kävin tarkastamassa varaston. Kunhan tulin kysyneeksi, että mitäs muuta täällä on. En ajatellut, että se mitenkään koskisi minua. Ennen kuin palasin iltapäivällä kotiin. 

Minulla oli ihan erilainen suunnitelma. Uusi varasto on viisi neliötä vanhaa pienempi. Siksi olen karsinut kotini kellarivarastosta kaiken ylimääräisen. Säkeittäin lähti tavaraa SPR:n Konttiin ja kontilla Gambiaan, paperinkeräykseen, fb-kirpparille ja roskalavalle ja ihan roskikseen. Olin ajatellut, että materiaalilaatikot ja pikkusälä varastosta täytyy ottaa kellariin, että uuteen varastoon menisivät sitten pelkät teokset. Kävin myös purkamassa muutamia vanhoja maalauksia kiilapuilta rullalle. 

Olen tuonut pieniä maalauksia kotiin. Liityin taiteen nettikauppa TAIKO:on. (Profiilini on vielä hyväksyttävänä, laitan linkin, kun saan vahvistuksen sieltä.)

 Ne maalaukset ovat kauniita, hyviä ja houkuttavia. Mitä jos voisin tehdä vielä jotain samanlaista? En halua tehdä isoa, sillä nyt olen kohdannut varastoinnin ongelmat. Pienet eivät veisi paljon tilaa, ja niitä voisi tehdä monta, hitaasti ja pikku hiljaa. Joskus roiskaisen ison kankaan muutamassa päivässä. Tosiaan, pienessä kestää joskus kauemmin kuin jättiläisessä!

Niinpä siis. Mitä jos. Mieleni alkoi kiihtyä tuona iltapäivänä. Mitä jos aloittaisin maalaamisen uudestaan? Olen ajatellut, että en pysty enää. Mutta jospa sittenkin. Ensi torstaina menen katsomaan huonetta tarkemmin.