Ranskalainen muusikko Simon Arnold kävi työhuoneella. Jutskailtiin niitä näitä, mutta varsinkin taidevakavia. Katseltiin maalauksia, Simonilla piisasi mielenkiintoisia tulkintoja. Ja mikä wau - parin teoksen kohdalla, ilman mitään johdattelua, Simonin mieleen tuli juuri se maailma, missä olin itse maalatessani ollut! Naurettiin hurjille nimiehdotuksilleni: jos tuon nimen laitat, niin ne rikkaat juutalaiset, jotka muuten ostaisivat, eivät varmana osta! Simon soitti kitaraansa ja lauloi, sain kuulla uusimman biisin. Tykkäsin. Siinä sivussa otin kameran esiin kuvatakseni pari työtä. Hei, otetaan susta kuva, ehdotin sitten spontaanisti. No, otettiin useampi ja hassuteltiin. Hyvä malli mulla, vai mitä? Maalauksista juttua myöhemmin; tumma Sulamith olikin jo esillä.
perjantai 23. lokakuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti