Liaani-alkuja

Liaani-alku 2. (150x100cm) 2013

Uuden sarjan nimeksi tulee Liaani. Ensin oli vihreää ja valkoista, sitten ilmaantui muita värejä, kuinkas muutenkaan. Näytin ensimmäisen raakileen viimeksi, nyt näytän lisää, vaikka ovatkin enempi-vähempi kesken. Blogin tarkoitus on ilahduttaa katsojia, mutta samalla se toimii taiteilijan arkistona ja muistikirjana. Melko usein tulee tarve tarkistaa, että mitäs onkaan tullut tehtyä, ja mitä voisi tehdä toisella tapaa ja paremmin.

EDIT 6.5.13. Selvyyden vuoksi: pikkukuvat ovat keskeneräisä maalauksia. Isot valmiita. Jos tässä on vain pikkukuva/kuvia, valmis työ löytyy uudemmista postauksista, joihin olen linkittänyt.

Liaani-maalauksia on tulossa kymmenen, joten helposti sekoaa, jos ei pidä tarkkaa lukua. Tämä kakkonen (yllä) oli ensivaiheessaan tällainen. Nyt otin mukaan violettia, vaaleanpunaista, pinkkiä ja vaaleaa keltaista. Sekoittelen värit fairy- tai ketsuppipulloissa: maalia, vettä ja mediumia, joskus myös irtopigmenttejä. Sitten korkki kiinni ja ravistellaan kunnolla. Seos saa olla aika litkumainen, koska maalaan näitä vertikaalisesti valuttamalla. Alhaalla usein pysäytän värin pensselillä ja työnnän sitä takaisin ylöspäin tai maalaan pikapikaa toisaalle jonkin alueen. Tällöin väri ei enää valu, koska pensseli imee liian kosteuden.

Liaani-alku 3 .

Tässä kolmosessa punapinkki on aika vahva, mutta sitä on aika vähän. Tuntuu ihan toimivan. Jos taulun kääntää toisin päin, siitä tulee kuin matto tai raanu. Miksipäs ei.

Liaani-alku 4.

Olisiko tämä nelonen vähän turhan vaisu? Täytyy istuksia ja tuijotella. Ehkä siihen tulee joku väri, jota en ole vielä keksinyt.
EDIT 8.4. Tulihan siihen vähän lisää tehoja. Tein täsmätyötä pienellä pensselillä:

Liaani 4.

Liaani-alku 5.

Viitoseen ei ole  päässyt pinkkejä eikä violetteja, ja luulen etten päästäkään. Tämä tuntuu raikkaalta ja kivan rytmikkäältä.

Liaani-alku 6.

No mitäs minä tälle kuutoselle sanoisin? Kiva kun olet ottanut oranssin leikkiin mukaan. Mutta miksi te kiusaatte pienempää ja heikompaa? Ei saa syrjiä violettia. (Ja kuva, pahus, miksi vinoilet siinä, enkö minä muka katsonut kamerasta, että taulu on suorassa?)

EDIT 4.5.13: Liaani 6 valmiina täällä.

Liaani-alku 7.

Olen käyttänyt seiskassa värin levittämiseen palettiveistä ja saanut aikaan kökkö-jälkeä. Väkinäiset kädenliikkeet täytyy häivyttää. Kuvittelisin, että tästä tulee sävymaailmaltaan vaaleampi kuin muista.

EDIT 25.3. Tunnistatko samaksi:

Liaani-alku 7. nyt

Maalaus on kääntynyt toisin päin ja kellastunut kovasti. On se parantunut, juu, mutta onko tarpeeksi?
EDIT 4.5.13 Katso valmis Liaani 7 täältä. Aika raju muutos!

Liaani-alku 8.

Sama homma kuin edellisen kanssa. Tätä on tehnyt joku kömpelökätinen. Väritajukin on tällä bommaajalla ollut hukassa. Hus, pois ateljeestani, tönkkösormi!
EDIT. 25.3. Tänään aloittaessani työ oli tämän näköinen:

Tämäkin on kääntynyt toisin päin. Värit ovat kirkastuneet. Mutta hienosäätöä tarvitaan:

Liaani 9. nyt

Kirkastin keskimmäisen rannun käyttämällä peittävämpää keltaista väriä. Keskivasemmalle lisäsin hiukan vaaleaa. Ero ei ole suuren suuri, mutta tällaisia viimeiset silaukset usein ovat. Tosin en nyt vielä tätä valmiiksi vanno, mutta "hyvässä vaiheessa" on. (Taidekoulun opettajat käyttivät moista ilmaisua jatkuvasti ja se oli minusta ihan yliärsyttävä, mitä helkuttia se on tarkoittavinaan?)
EDIT 4.5.13 Valmis (tai valmiimpi) Liaani 9. täällä.

Liaani-alku 8.

Mutta nyt, tämä tässä on suosikkini. Vihreä on häipynyt paikalta! Mutta lupasinko minä sille että nyt saat vallata kaikki kankaat? En muuten luvannut.
EDIT 4.5.13 Näet valmiin työn täällä.

Puutarhassa ja lammella 1997

Jokin - varmaankin vihreä väri, ja pystysuora rytmi - uusissa maalauksissani sai minut muistamaan nämä opiskeluaikaiset öljypastellini. Etsin kuvia blogista enkä löytänyt, vaikka muistelin kuvanneeni nämä keväällä ja julkaiseenikin. Löytyivät sitten luonnosten puolelta, ja laitan nämä nyt tähän. Kuvat uusista maalauksista näyttävät ihmeen pliisuilta, kun näihin vertaa. Siinäpä haastetta: pärjätä parikymppiselle Maaria Korhoselle. Öljypastellit on kaikki tehty ulkona ja ne ovat kooltaan 70x100 cm

Kesän 1997 öljypastelleja

70 x 99,5  cm

 70 x 93 cm

  70 x 93 cm

Ettei olisi yksin

Vihreä raakile 1.

Olemme deittailleet tässä viikon verran. Sanoin vihreälle, että et sinä ihan noin voi olla, eiköhän oteta vähän muitakin värejä tähän. No siinähän sitten yrittelet, vihreä sanoi. Sitä ei huvittanut yhtään auttaa minua.

Ajattelin, että annan vihreälle valkeaa ja kellertävää. Se tuntui tykkäävän niistä, vaikka pysyi edelleen vaiti. Sitten mietin, että kokeilen vastavärejä, violettia ja pinkkiä. Tein myös vaalempia sekoituksia, mintunvihreää ja vauvan vaaleanpunaista.

Edellisen kerran ensimmäinen maalaus näyttää nyt tältä. On tullut aika voimakkaitakin kontrasteja. Olen miettinyt, riittääkö tuo vertikaalinen rytmi vai tarvitaanko jokin sitä rikkova elementti. Entä pitäisikö raitojen olla täsmällisempiä, kenties teippausten avulla maalattuja? En ole koskaan käyttänyt teippiä sillä lailla, enkä kyllä usko että se olisi mikään hyvä ratkaisu. Luulen että huolettomien valutusten jälkeen täytyy siirtyä pieneen pensseliin, jonka avulla värit täsmentyvät ja epämääräiset kohdat selkeytyvät. Ehkä voisi myös käyttää siellä täällä paksumpaa, pinnasta nousevaa väriä, nyt tämä on aika litteä, värit ohuita.

Jännittää. En tiedä, kuka tämä on, miksi se tahtoo tulla.