Hiili-ihmisiä 94/95

Maarja (41x33 cm)

Odottava (33 x 41 cm)

Äkäpää (41x33 cm)

 

Ukko (33x41 cm)

Omakuva (41x33)

Piirustushiili on varmasti jokaiselle taidetta opiskelleelle tuttu väline. Jo taidelukiossa piirrettiin kipsejä: kreikkalaista torsoa, Nefertiten päätä ja mitä kaikkia niitä olikaan. Ihan ensimmäinen harjoitus taisi olla piirtää kolmiulotteisia perusmuotoja: kuutio, kartio, pallo. Näiden keskinäisiä paikkoja sitten vaihdeltiin ja tarkasteltiin valon kulkua. Kun ensin oli harjoiteltu muutama kipsi (useimpien mielestä turhan monta), siirryttiin elävään malliin. Piirrettiin kontraposto, istuva ja makaava malli. Yritettiin tavoittaa sivuvalo ja vastavalo. Olen piirtänyt kipsejä myös yliopiston piirustuslaitoksella ja myöhemmin taidekoulussa. Näitä tullee vastaan, kun tutkin työhuoneen varaston rullia. 

Koulun lipastossa oli halpaa litoposter-paperia, jota käytettiin harjoituksiin. Paperi ei kuitenkaan ole mitenkään ihanteellinen hiilen käyttöön: tummimpia sävyjä ei saa esiin, jos yrittää, niin hiili rapisee paperin pinnalta. Jotkut käyttävätkin mustaa rasvaliitua hiilityön mustimpiin kohtiin. Minusta parempi vaihtoehto on käyttää parempaa, kalliimpaa paperia. Suosikkini on paksu Canson, jota myydään isoissa rullissa, mutta samaan paperia on saatavan myös lehtiöinä. Cansonilla, toisin kuin litoposterilla, on mahdollista saada esiin kaikki hiilen sävyt hennonharmaasta sysimustaan. Koosta ja repäisyreunasta päätellen olen tehnyt nämä työt samalle lehtiöpaperille, mutta en kyllä  muista minkä merkkiselle.