Armasta kesää ja terveisiä maalaiskirjastosta! Olen lomalla, katselen unia ja lueskelen. Blogi alkaa päivittyä taas 11.8. jolloin avautuu Suomenlinnan galleria Rantakasarmissa työhuoneporukkani Yöaika-näyttely.
Sitä ennen pari kulttuurilehti-poimintaa mietittäväksi:
"Onko taiteilija rakkauden kerjäläinen vai sen ammattilainen, aneleeko hän rakkautta vai jakaako sitä? Onko hän liikkeellä omia etujaan ja egoaan varjellakseen vai antaakseen itsestään muille?"
Neljä taiteilijaa keskusteli ilman yleisöä/ Pauliina Vanhatalo. Kaltio 6/2009, s.33
"Haluan sanataiteellani rakentaa ilokielisiä turvapaikkoja kohtaamalla yksinäisiä dementikkoja, perheväkivallan uhreja, masentuneita tai jostakin muusta syystä suruvaippaan kääriytyneitä ihmisiä. Runojeni kautta yritän oppia kunnioittamaan heitä, sillä jokainen ihminen on arvokas ja rakastettava."
Kritiikin Kannuksilla palkittu runoilija Timo Harju, Kritiikin uutiset 2/2010, s.16
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
Syvällinen ajatteluni sanoo, että sekä että.
VastaaPoistaLuovuus kaikkineen on tekijälle antaja ja anoja.
Anoo etsimään jotain jota ei itse heti oivalla. Kun se on joko paperilla tai kankaalla, se antaa löydetyn.
Katsojalle ehkä sama oivallus: työ anoo etsimään ja löytämään, ja antaa elämyksen.
Laitoimpa vaikeesti :-)
Rentoa lomaa ja onnea näyttelyyn!