Yritän kirjoittaa jotain siitä, että värit osaavat puhua. Kuka kertoisi, mistä valkoinen puhuu, mistä punainen? Yritän sanoa, että maalauksessa on elämä ja rakkaus ja että kuolema tulee sekin joskus ihan lähelle maalauksessa. On kokemus syleilystä, on hukkumisen pelko, on yötön yö ja öisin yö. On polte, on tuhka ja on hiljaisuus. Yritän kirjoittaa olennaisesta, voiko siitä monta sanaa sanoa?
(Toisin sanoen roikottelen sohvalla ja yritän laatia lehdistötiedotetta Turun näyttelylle sekä kirjoittaa Artist's Statementiä ja englanninkielistä CV:tä Romanian symposiumiin, jonne olen lähdössä heinäkuussa melkein heti avajaisten jälkeen.)
maanantai 6. kesäkuuta 2011
maanantai 30. toukokuuta 2011
torstai 26. toukokuuta 2011
Punaisia vaiheita
Seinällä mietinnässä
Kertaalleen maalatut. Yläkuvassa toisen kerroksen jälkeen, toinen ja neljäs vasemmalta. Huomaatko/ arvaatko (pienestä kuvasta kun ei ihan tarkkaan voi nähdä), mitä olen näille tehnyt, mitä väriä/värejä käyttänyt?
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Nimeni on punainen
Pidän punaisista asioista. Kukista, kengistä, käsilaukuista, kastelukannuista, mekoista ja maatuskoista. Sorbetista, suudelmista, sukkahousuista. Kynsilakasta, kirjoista ja kutimista. Ämpäreistä, koralleista, pigmenteistä.
Kuinka monta punaista ruusua, montako ruusunpunaista maailmassa on? Syvänpunaiset ruusut muuttuvat kuivuessaan melkein mustiksi, miten kaunis tumma mattaväri! Jos sen maalaisi, tulisi käyttää myös okraa ja
harmaata. Vastikään löysin malvanvärisen ruusun, joka heijastaa valon oranssina. Uloimmat terälehdet ovat vaaleat, niissä kuultavat vihreät suonet. Entäs sitten kaikki vaaleanpunaiset, pinkit ja persikkaiset ruusut! Ei olisi hullumpi valinta heittäytyä pelkäksi ruusumaalariksi.
Magenta, puolukanpuna, fuksia. Lohenpunainen, kinakridon, kadmium. Viininpuna, bordeaux, purppura. Caput mortuum, alitsariini, aniliini. Vadelma, hattara, rubiini. Italian-, englannin- ja venetsianpuna. Sitten verenväri, aamuruskonpuna ja ainakin tuhat muuta!
EDIT. Keskimmäinen maalaus valmiimpana tässä.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Vaalean vaikeus
En ollut ollenkaan tyytyväinen työni jälkeen tänään. Tekeillä on kolmas Tyttären uni. Värit eivät totelleet vaan muuttuivat sameiksi ja tylsiksi. Koetin sekoittaa pelastavia sinisiä ja turkooseja. Maalaus tulee vaatimaan tosi paljon kärsivällisyyttä vielä. En edes viitsi julkaista kokonaiskuvaa nyt, niin huonolta se näyttää. Neljännen voin näyttää, se on vasta alussa:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
