Magenta, crimson, pinkki, kulta, purppura

Sarjasta Nimeni on punainen (á 35x30 cm) 2011

Punaisia vaiheita

Seinällä mietinnässä

Märkiä vielä

Kertaalleen maalatut. Yläkuvassa toisen kerroksen jälkeen, toinen ja neljäs vasemmalta. Huomaatko/ arvaatko (pienestä kuvasta kun ei ihan tarkkaan voi nähdä), mitä olen näille tehnyt, mitä väriä/värejä käyttänyt?

Nimeni on punainen

Pidän punaisista asioista. Kukista, kengistä, käsilaukuista, kastelukannuista, mekoista ja maatuskoista. Sorbetista, suudelmista, sukkahousuista. Kynsilakasta, kirjoista ja kutimista. Ämpäreistä, koralleista, pigmenteistä.  

Kuinka monta punaista ruusua, montako ruusunpunaista maailmassa on? Syvänpunaiset ruusut muuttuvat kuivuessaan melkein mustiksi, miten kaunis tumma mattaväri! Jos sen maalaisi, tulisi käyttää myös okraa ja harmaata. Vastikään löysin malvanvärisen ruusun, joka heijastaa valon oranssina. Uloimmat terälehdet ovat vaaleat, niissä kuultavat vihreät suonet. Entäs sitten kaikki vaaleanpunaiset, pinkit ja persikkaiset ruusut! Ei olisi hullumpi valinta heittäytyä pelkäksi ruusumaalariksi.

Magenta, puolukanpuna, fuksia. Lohenpunainen, kinakridon, kadmium. Viininpuna, bordeaux, purppura. Caput mortuum, alitsariini, aniliini. Vadelma, hattara, rubiini. Italian-, englannin-  ja venetsianpuna. Sitten verenväri, aamuruskonpuna ja ainakin tuhat muuta!

EDIT. Keskimmäinen maalaus valmiimpana tässä. 

Nimetön Hämeentiellä

Nimetön (200x180cm) 2009

Vaalean vaikeus

En ollut ollenkaan tyytyväinen työni jälkeen tänään. Tekeillä on kolmas Tyttären uni. Värit eivät totelleet vaan muuttuivat sameiksi ja tylsiksi. Koetin sekoittaa pelastavia sinisiä ja turkooseja. Maalaus tulee vaatimaan tosi paljon kärsivällisyyttä vielä. En edes viitsi julkaista kokonaiskuvaa nyt, niin huonolta se näyttää. Neljännen voin näyttää, se on vasta alussa:

Uusia unia

Tyttären unet 1. (100x100 cm) 2011

Tyttären unet 2. (100x100 cm) 2011

Lainasin uudelle sarjalle nimen tyttäreni syntymävuodelta. Osallistuin tuolloin yhteisnäyttelyyn silloisessa Into-galleriassa ja ehdin juuri juuri saada kevään aikana kaksi maalausta valmiiksi. Maalasin silloin ensimmäisiä akryylitöitäni, joissa käytin väriä akvarellimaisen ohuina kerroksina. Tämä kaksikko toi nuo maalaukset ja tuon onnellisen ajan elävästi mieleeni.

Taidanpa lainata myös tekstiäni tuolta kesältä.

"Minulla on kaunis tytär. Pieni orvokkisilmä, kultatukka, ruususuu. Hän nukkuu sylissäni jalat minun jalkojeni päällä, pää sydämelläni.

Tytär syntyi tammikuussa. Helmikuussa minä naputtelin kiilapuut yhteen kippuraisen uneksuessa sohvannurkassa. Maalasin hitaasti, värin ja kerroksen kerrallaan; maalaushetkiä ei ollut paljon. Vauva sylissäni katselin kirjahyllyyn nojaavaa työtäni, suunnittelin seuraavaa vetoa. Juoksin sisälle sekoittamaan väriä, kun äkäpussi hetkeksi rauhoittui vaunuihinsa. Joskus, harvoin, nousin kuudelta tuhisijan imettyä aamumaitonsa. Useimmiten käperryimme yhteisiin uniin. Kesäkuussa olin kuitenkin saanut kaksi maalausta valmiiksi.

Olen aina ajatellut myös maalaukset lapsinani, rakkaina, joiden ihoa sivelen. Niin kuin lapsella, myös maalauksella on tahtonsa ja luontonsa; se on sukua minulle, mutta omalla olemuksellaan se yllättää minut, tuottaa minulle iloa."

Valkoista valkoisella. Hyvältä näyttää puhtaalla seinällä.