23:07 - 23:46

2:54 - 3:28

Kaupunki kulissina

Kirjoitin eilen kummasta tunnelmasta aamuöisessä kaupungissa. Päivällä mietin, että kesäinen Kemijärvi on mainio valolaboratorio taiteilijalle. On tilaisuus nähdä ja kuvata, miten aurinko kulkee kaupungin ympäri ja millä tavoin se mistäkin asemasta valaisee ja muokkaa maisemaa. Kaupungin keskusta on pieni, maa on laakeaa ja taivas ja vesi ovat tavoitettavissa joka laidalla. Toisin sanoen aina voi hetkessä kävellä paikkaan, josta näkee auringon ja edelleen pienellä paikanvaidoksella tarkastella sivu- ja vastavaloa tutuissa kohteissa.

Sinänsä, ajattelin alkuun, Kemijärvi on ruma kaupunki. Nyt ajattelen aurinkolaboratorion, kaupungin pienoismallina sen sisällä. Näin S-marketin parkkipaikka, Taivaan tulien aukio ympäröivine liikkeineen ja porokyltti hotelli Kemijärven katolla ovat kiehtovia valon kulkualustoja.

Riemukseni löysin Pohjoisen kulttuurilehti Kaltion sivuilta unkarilaisen taidemaalari Vera Vargan kokemuksia kaamoksen Kemijärvestä. "Ultramariininsinisen hetken luonnonvalo yhdistettynä lumen tehostamiin mainosvaloihin suo maalari Vera Vargalle voimakkaan impulssin. Kemijärvessä häntä kiehtoo ainutlaatuisen absurdi, twinpeaksmainen tunnelma, jota nämä visuaaliset puitteet myös hyvin tukevat." Kaupunki on Vargan mielestä surrealistinen, kuvitteellisen ja keinotekoiseen oloinen, amerikkalainen. (Henri Hagman: Viipyvä silmä Kemijärvellä. Kaltio 2/2007). On olemassa riski, että minut valtaa pakkomielle päästä tarkkailemaan Kemijärven talvivaloa. Entäs auringonlaskut ja hanki? S-marketin parkkipaikka ja revontulet?

Valon väri

Kun aurinko paistaa matalalta ja taivas on pilvetön, syntyy hämmentävä, lavastuksenomainen valaistus. On vaikea käsittää, että valonlähde on aurinko, että tällaista voi edes olla. Valo ja vastaavasti voimakkaat varjot värjäävät kaupungin. Ruohossa ja asfaltissa on tulilaikkuja, puut heittyvät seinille sinisinä. Seinät hehkuvat punaista ja oranssia, harmaata betonia tai valkoista rappausta ei nyt ole olemassa. Minkä värinen maailma oikeastaan on?

Aamuyön valaistuksen tekee erityisen kiinnostavaksi se, että kaupungissa on paljon peilaavia ja heijastavia pintoja. Taivas kuvastuu ikkunoihin ja liikennemerkit sinkoavat aurinkoa. Liikkeiden valokyltit ovat päällä siellä täällä; näissä kuvissa muutamat liikekyltit ovat ainoa valkoisen valon lähde ja ainoita valkoisia kohtia kuvissa. Tilanne antaa upeita mahdollisuuksia valokuvaajalle, mutta tällainen valo ei kestä kauan. Viimeisessä kuvassa auringon valo on muuttunut keltaiseksi, kohta se on jo tavallista päivänvaloa ja tiilitalo palaa tavanomaiseksi, rumaksi itsekseen

Nuorgam

Kemijoen yllä

Aurinko laski Kemijärvellä tänä vuonna ensimmäisen kerran 9.7. klo 0.54. Nämä kuvat ovat edelliseltä yötä, jolloin aurinko liukui yön keskimmäiset tunnit hyvin matalalla. Pilvet peittivät näkymän hetkittäin mutta siellä se oli, niukin naukin vaarojen laella.