Espanjaa

Espanjalainen maisema (keltainen), (80x150cm), 2010

Espanjalainen maisema (oranssi), (80x150cm), 2010

Marraskuuni on tänä vuonna ollut energinen, onnellinenkin. Suurelta osin hyvä mieleni on johtunut tulevan odotuksesta: vuoden kuluttua tähän aikaan olen Marbellan taiteilijaresidenssissä. Aloitin espanjan opinnot aikuislukiossa. Olen hyvässä vauhdissa ja innoissani, kun ymmärrän jo pätkiä Almodóvarin leffoista.

Marraskuun maalaukset ovat kuitenkin olleet tummia, hitaasti kerros kerrokselta rakennettuja hämäriä ja pimeitä (ks. kaksi edellistä postausta). Työ on ollut puurtamista ja pinnistelyä. Kunnes tällä viikolla Espanja ilmestyi työhuoneelle! Tuli oikein karkelot. Aurinko lämmitti, tukassa oli kukkia ja Enrique tanssitti. Kummallista.

Vähän vielä pimeämpää

25. lähikuvin

Olen hinkannut ja jynssännyt yhtä samaa viikkokaudet. Ei tule mitään, mömmöä mössöä epäväriä.  En viitsinyt kuvata välivaiheita, tympi jo koko homma. Olin menemettä työhuoneelle. Sitten taas menin ja pinnistelin: violettia pitää olla, tummaa, ja kultaa. 

Nyt, kun ties kuinka monennen kerroksen jälkeen tutkailen maalausta, lämpö alkaa virrata katseen kautta kehoon ja tajuntaan. Vielä vähän, pikkuisen, hissun hiljaa. Tämä pimeä on hyvä pimeä. 

Tummuu, kytee

23.

24.